Main Article Content

Antti Pajala
University of Turku
Finland
Vol. 2 No. 1 (2013), Articles, pages 41-58
DOI: https://doi.org/10.17979/ejge.2013.2.1.4286
Submitted: Sep 24, 2018 Published: Jun 29, 2013
How to Cite

Abstract

In a parliamentary system it is by definition justified to assume the government parties voting almost always in a unitary manner in plenary votes. In a multiparty system it is, however, hard to predict how the opposition groups vote. Few studies analysing government-opposition voting in the Finnish parliament Eduskunta were published during the 1960s and 1970s. This study provides similar analyses regarding the parliamentary years of 1991-2012. Combined the studies provide an insight into the government-opposition relations since World War II. The results show that before the 1990s the government-opposition division in plenary votes appeared rather clear and the political party groups’ positions followed the traditional left-right dimension. Since the 1990s, the government-opposition division has become greater. The governing coalition acts almost as a bloc while the opposition groups are divided into moderate and hard opposition. The opposition groups, however, appear in a more or less random order. Consequently, since the 1990s the left-right dimension has disappeared with respect to plenary voting.

Downloads

Download data is not yet available.

Article Details

References

Arter, David (2006) Democracy in Scandinavia: Consensual, Majoritarian or Mixed? Manchester: Manchester University Press.

Benoit, Kenneth and Laver, Michael (2006) Party Policy in Modern Democracies. London: Routledge.

Christiansen, Flemming and Damgaard, Erik (2008) ‘Parliamentary Opposition under Minority Parliamentarism: Scandinavia’, Journal of Legislative Studies 14(1-2): 46-76.

Helander, Voitto (1990) ‘Lepäämäänjättämismekanismi: tutkimus VJ 66.7§:n käytöstä itsenäisyyden aikana’, Studies in Political Science 45: University of Turku.

Helms, Ludger (2008) ‘Studying Parliamentary Opposition in Old and New Democracies: Issues and Perspectives’, Journal of Legislative Studies 14(1-2): 6-19.

Jensen, Torben (2000) ‘Party Cohesion’, in Esaiasson, Peter and Knut Heidar (eds.), Beyond Westminster and Congress: The Nordic Experience. Columbus: Ohio State University Press.

Jyränki, Antero (2006) ’Kansanedustuslaitos ja valtiosääntö 1906-2005’, in Suomen eduskunta 100 vuotta series, part 2 Eduskunnan muuttuva asema. Helsinki: Edita, pp. 1-179.

Klingemann, Hans-Dieter, Andrea Volkens, Judith Bara and Ian Budge (eds.). (2006) Mapping Policy Preferences II: Estimates for Parties, Electors and Governments in Central and Eastern Europe, European Union and OECD 1990-2003. Oxford: Oxford University Press.

Laakso, Markku (1972a) ‘Eräitä eduskunnan päätöksenteon rakenteellisia piirteitä’. Research report C: 21, Department of Political Science, University of Turku.

Laakso, Markku (1972b) ‘William H. Rikerin poliittisesta koalitioteoriasta: Peliteoreettinen tarkastelu sekä empiirinen sovellutus eduskunnan äänestyskäyttäytymiseen vuosina 1964, 1965 ja 1966’. Research report N 24/1972, Department of Political Science, University of Helsinki.

Nousiainen, Jaakko (2006) ’Suomalainen parlamentarismi’ in series Suomen eduskunta 100 vuotta, part 2 Eduskunnan muuttuva asema. Helsinki: Edita, pp. 180-335.

Nousiainen, Jaakko (2000) ’Suomalaisen parlamentarismin kolmas kehitysvaihe: konsensuaalinen enemmistöhallinta, vireytyvä eduskunta’, Politiikka 42(2): 83-96.

Nousiainen, Jaakko (1998) Suomen Poliittinen Järjestelmä, 10th updated edition. Porvoo: WSOY.

Nyholm, Pekka (1972) Parliament, Government and Multi-Dimensional Party Relations in Finland. Commentationes Scientarum Socialium 2. Fennica: Helsinki.

Nyholm, Pekka. (1969) ’Eduskuntaryhmien kannanottojen keskinäisestä vertaamisesta’, Politiikka 11(1): 6-15.

Nyholm, Pekka (1961) Suomen eduskuntaryhmien koheesio vuosien 1948-51 vaalikaudella ja vuoden 1954 valtiopäivillä. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.

Nyholm, Pekka and Hagfors, Carl (1968) Ryhmäyhtenäisyyden kehityksestä Eduskunnassa 1930-1954. Research Report No. 14/1968, Department of Political Science, University of Helsinki.

Ollila, Anne .(2007) ’Ammattina kansan edustaminen’, in Suomen eduskunta 100 vuotta series, part 5 Kansanedustajan työ ja arki. Helsinki: Edita, pp. 10-173.

Pajala, Antti (2013) ’Plenary Votes in the Finnish Parliament during 2011-2012: Electronic Vote Data’, mimeo, University of Turku.

Pajala, Antti (2012) ’Eduskunnan ristiriitaulottuvuudet täysistuntoäänestysten valossa vuosien 1991-2010 valtiopäivillä’, Politiikka 54(2): 103-118.

Pajala, Antti (2011) ’Hallitus- ja oppositioryhmien suhde eduskunnassa II maailmansodan jälkeisellä ajalla’, Politiikka 53(3): 214-226.

Pajala, Antti (2010) ‘Plenary Votes and Voting Cohesion in Eduskunta: A Descriptive Analysis of the 1991-2006 Parliamentary Years’, Acta politica aboensia, B2.

Pajala, Antti (2006) ’Eduskunnan täysistuntoäänestykset vuosien 1945 - 2005 valtiopäivillä’, Politiikka 48(1): 64-75.

Pajala, Antti and Jakulin, Aleks (2012) ‘Plenary Votes in the Finnish Parliament during years 1991-2010: Electronic Vote Data’. Finnish Social Science Data Archive FSD, data #2117.

Pajala, Antti. and Jakulin, Aleks (2007) ’Eduskuntaryhmien äänestyskoheesio vuosien 1991-2006 valtiopäivillä’, Politiikka 49(3): 141-154.

Paloheimo, Heikki (2008) ’Ideologiat ja ristiriitaulottuvuudet’, in Paloheimo, Heikki and Raunio, Tapio (eds.) Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä. Helsinki: WSOY, pp. 27-59.

Paloheimo, Heikki and Raunio, Tapio (2008) ’Puolueiden rooli ja tehtävät demokratiassa’, in Paloheimo, Heikki and Raunio, Tapio (eds.) Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä. Helsinki: WSOY, pp. 11-25.

Paloheimo, Heikki and Wiberg, Matti (1996) Politiikan Perusteet. Porvoo: WSOY.

Poole, Keith T. (2005) Spatial Models of Parliamentary Voting. Cambridge: Cambridge University Press.

Poole, Keith T. (2000) ‘Non-Parametric Unfolding of Binary Choice Data’, Political Analysis 8(3): 211-32.

Poole, Keith and Rosenthal, Howard (1997) Congress: A Political-Economic History of Roll Call Voting. Oxford: Oxford University Press.

Rantala, Onni (1982) ‘Enemmistövalta vai konsensus: Parlamentaarinen oppositio Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa’, Studies in Political Science #41: University of Turku.

Rice, Stuart (1928) Quantitative Methods in Politics. New York: Knopf.

Sartori, Giovanni (1971) ‘Opposition and Control: Problems and Prospects’, in Barker, Rodney (ed) Studies in Opposition. London and Basingstoke: Macmillan, pp. 31-38.

Sieberer, Ulrich (2006) ‘Party Unity in Parliamentary Democracies: A Comparative Analysis’, Journal of Legislative Studies 12: 150-78.

Sänkiaho, Risto (1969) ‘Eduskunnan äänestysdimensioista vaalikaudella 1962-66’, Research report No. 17/1969, Department of Political Science, University of Helsinki.

Wiberg, Matti (2006) Politiikka Suomessa. Porvoo: WSOY.